Kalataloushankkeiden toimintaa Pohjanmaalla

Kalataloudessa on Pohjanmaalla käynnissä tiivistä kehitystyötä. Siitä ei paljon välttämättä näy ulospäin, koska tiedotusvälineet keskittyvät kalastusasioiden raportoinnissa hylkeiden ja merimetsojen ammattikalastukselle aiheuttamiin ongelmiin ja vahinkoihin tai sitten iänikuiseen lohikysymykseen. Valopilkut ja menestystarinat, esim. kalannahkojen parkitseminen Pohjanmaalla tai särkikalakantojen kalastus ja lahnatuotteiden valmistus, välähtävät joskus.

Paradoksaalista kalataloudessa on, että kuluttajat haluavat syödä kalaa, kalanjalostusteollisuudella ja kalakaupalla menee hyvin, mutta suurin osa perustuu viljeltyyn kalaan, useimmiten tuontikalaan. Vain 7 % kalankulutuksestamme on peräisin ammattikalastajien pyydystämästä luonnonkalasta. Olemme tässä tilanteessa, koska poliitikot suhtautuvat lähes täysin välinpitämättömästi ammattikalastuksen toimintaedellytyksiin. He haluavat mieluummin panostaa luonnonsuojeluun ja vapaa-ajan kalastukseen, sillä sieltä saa ääniä. Vastuutonta, voisi varmaankin ajatella. Suomi menettää valtiona suuria rahasummia, koska omaan maan luonnonresursseja ei hyödynnetä vaan sen sijaan turvaudutaan tuontikalaan. Ei todellakaan kovin järkevää ympäristön kannalta.

Kalataloudella on rakenneohjelma, jonka tavoitteena on tukea elinkeinon kehitystoimintaa. Toimenpiteitä tuetaan Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoilla sekä kansallisella ja yksityisellä rahoituksella. Kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013 kalataloudelle on tarjoutunut ensimmäisen kerran mahdollisuus elinkeinon kehittämisen tukemiseen rannikon toimintaryhmien kautta. Ne vastaavat paikallisia toimintaryhmiä eli Leader-ryhmiä. Pohjustus rannikon toimintaryhmän saamiseksi Pohjanmaalle alkoi jo vuonna 2004, ja marraskuussa 2007 maa- ja metsätalousministeriö nimitti Studiefrämjandet i Österbottenin (nykyisin Aktion Österbotten -yhdistys) yhdeksi Suomen kaikkiaan kahdeksasta rannikkotoimintaryhmästä (kalatalousryhmästä). Käytännön toiminta käynnistyi kesällä 2008.

Rannikkotoimintaryhmä on tukenut kalatalouden pienimuotoisia kehityshankkeita ja investointeja syksystä 2008 lähtien.Tähän päivään mennessä yhteensä 39 kehityshankkeelle on myönnetty tukea rannikkotoimintaryhmän kautta. Kalatalouden kehittämiseen on eri hankkeissa käytetty yhteensä lähes miljoona euroa.

Rannikkotoimintaryhmässä tehtiin heti aluksi strateginen linjanveto siitä, että hankkeiden pitäisi olla pienimuotoisia, jotta mahdollisimman monet toimijat voisivat osallistua kehittämistyöhön. Tavoite onnistui ja kalastuksen omien järjestöjen ja yritysten lisäksi eri kehityshankkeita ovat johtaneet mm. koulutusyksiköt, yritysmaailman kehitysyhtiöt, aikuiskoulutusyksiköt, kunnat, 4H-yhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja säätiöt ym.

Rannikkotoimintaryhmän kautta tukirahoitusta saaneissa hankkeissa voidaan erottaa eri kehityslinjoja, jotka kaikki kuitenkin kuuluvat kalatalouden ohjelman Osaamisen kehittäminen ja kulttuuriperintö –toimenpidekokonaisuuteen. Yhtenä linjana on panostaminen vähemmän hyödynnettyjen kalalajien, esim. lahnan ja muiden särkikalojen sekä kalastuksen sivutuotteiden talteenottoon. Näistä voidaan mainita esim. Optiman koulutusyksikön hanke uusien tuotteiden kehittämiseksi suurkeittiöille, Novian ammattikorkeakoulun selvitys kalan perkuujätteistä ja kalastuksen sivusaaliista sekä Mustasaaren aikuisopiston hanke kalannahan käsittelyn kehittämisestä. Toisena linjana on panostaminen kalaan ruokana, jossa osittain tuetaan myös vähemmän hyödynnettyjen kalalajien talteenottoa. Tässä voidaan mainita esim. Dynamo yritystalon Rannikkokalastajan Sushi –hanke. Tiedottaminen, niin ulospäin kuin elinkeinon sisälläkin, on kolmas suuri linja. Siihen on sisältynyt hankkeita ammattikalastuksen strategiaohjelman laatimiseksi, seminaareja kalatalouden toimijoille, erilaisia opintomatkoja jne. Kalatalouden järjestöt ovat toimineet useimpien tämän linjan hankkeiden hallinnoijina. Samoin myös kalastustekniikan linjassa, jossa on esim. kehitetty kombirysää, katiskaa ammattikäyttöön, talvikalastusta ja nuotanvetoa sekä testattu verkkokalastuksessa ns. hylje-pingereitä. Toteutetuissa hankkeissa voidaan edelleen nähdä vielä yksi linja, nimittäin panostaminen nuoriin muutamassa 4H-yhdistysten hallinnoimassa hankkeessa.

Kalatalouden saama hyöty näkyy kaikkien toteutettujen kehityshankkeiden ja niiden kautta luotujen verkostojen synergiavaikutuksena. Elinkeinon puolelta on mielenkiintoista havaita kaikki ne ihmiset ja järjestöt, jotka nyt toimivat kalatalouden kehittämiseksi ilman että niillä on siihen päivittäistä kosketusta. Näemme tämän sitoutumisen äärimmäisen arvokkaana elinkeinon kannalta.

Hylje- ja merimetso-ongelmien kanssa kamppailevat ammattikalastajat eivät näe tuloksia kovinkaan voimakkaasti päivittäisessä toiminnassaan. Ajatuksena on kuitenkin, että rannikkotoimintaryhmän kautta tukirahoitusta saaneet hankkeet osaltaan edistävät sitä, että ammattikalastuksella on tulevaisuutta. Olen myös vakuuttunut siitä, että näihin hankkeisiin osallistuneet kalastajat ovat saaneet mukaansa jotain positiivista, joka voi konkretisoitua päivittäisessä toiminnassa tulevaisuudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön viime vuonna teettämässä kalatalouden toimenpideohjelman 2007-2013 väliarviossa todetaan, että uusi kalatalousryhmien järjestelmä on arvokas. Niiden rooli kalatalouden alueellisessa kehittämisessä on tärkeä, ja sitä on vahvistettava ohjelmakauden loppuvaiheessa. EU:n tasolla nähdään kalatalouden kehittäminen paikallisten rannikkotoimintaryhmien kautta myönteisenä, ja esitys EU:n meri- ja kalatalouspolitiikan uudeksi rahastoksi 2014-2020 vahvistaisi tämäntyyppistä paikallisesti johdettua innovaatiota.

Nykyinen ohjelmakausi jatkuu vielä pari vuotta, joten hyville ideoille voi edelleen saada tukirahoitusta rannikkotoimintaryhmän kautta. Tulevan rakennetukikauden 2014-2020 uuden ohjelman laadintatyö on jo käynnistynyt.

Guy Svanbäck
toiminnanjohtaja
Österbottens fiskarförbund


Optifish hanke Kauppiaismessuilla Pietarsaaressa 20-21.11.2010

Julkkiskokki (tuttu Stömsöstä) Michael Björklund vangitsi yhteistyössä Optiman opettajien ja oppilaiden kanssa yleisön kiinnostuksen kokkaamalla kalaruokia Pietarsaaren Kauppiasmessuilla 20-21.11.2010.



Kävijöille tarjottiin muun muassa maistiaisia lahnatuotteista. Optiman kuntayhtymä on Optifish hankkeen omistaja. Hankkeen tavoite on kehittää uusia tuotteita vanhahtavista kalalajeista kuten lahnasta, särjestä ja hauesta.



Lotta Rahme seminaari kalannahan talteenotosta

Tiistaina marraskuun 23. päivänä 2010 Mustasaaren Aikuisinstuutissa lähti käyntiin hanke, jonka tavoite on lisätä tietoa kalannahan talteenotosta. Paikalle oli kutsuttu vierailijaluennoitsija Lotta Rahme, jolla on pieni nahkatehdas ateljeenein Sigtunassa Ruotsissa. Hänella on pitkä kokemus perinteisestä kalannahkakäsittelystä ilman kemikaaleja. Osaamisensa hän on saanut inuiteiltä, intiaaneilta, saamelaisilta ja ammattinahankäsitetlijöiltä. Hanke tulee tuotteistamaan kalannahkatuotteita. Hanke jatkuu 30.9.2011 asti ja se on saanut rahoituksensa Pohjanmaan rannikkon toimintaryhmältä (KAG).




Foodia Awards Hellströmin veljeksille


Veljekset Mats ja Ralf Hellström käsissään palkinto ja diplomi. Kuva: Jonas Harald
 

Elintarvikeklusteri Foodia palkitsi Pohjanmaan Suurmessujen yhteydessä Botniahallissa 23.-25. huhtikuuta yrittäjän, jolla on ollut suuri vaikutus Pohjanmaan elintarvikesektorille. Tämä ns. Foodia Award –palkinto, joka diplomin lisäksi muodostuu taiteilija Paula Blåfieldin keramiikkateos ”Leipäauringosta”, ojennettiin tänä vuonna kaskislaisille veljeksille Ralf and Mats Hellströmille.

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Hellströmin veljekset ovat toimineet silakanpyytäjinä jo 1970-luvulta lähtien ja perustivat Hellströms Fisk Ab:n vuonna 1977. Aluksi he kalastivat Ahvenanmaalta käsin, mutta muutettuaan parin vuoden kuluttua kotiin Kaskisille he loivat pohjan kalasatamalle, josta vähitellen kehittyi Suomen suurin ja nykyaikaisin. Kalastus on sittemmin johtanut panostuksiin maissa kalasatamassa, ja veljekset perustivat silakkasaaliiden käsittelyä varten Hellströmming Ab:n v. 1990 ja v. 2001 he osallistuivat kalanjalostusyhtiö Silva Seafood Ab:n perustamiseen. He ovat osallistuneet aktiivisesti myös Kaskisten kalasataman muun toiminnan kehittämiseen. Hellströmin veljekset ovat olleet edelläkävijöitä silakan merikalastuksen nykyaikaistamisessa Suomessa. He työllistävät yrityksissään parisenkymmentä työntekijää, ja monet silakanjalostusyritykset mm. Pohjanmaalla ovat riippuvaisia veljesten kalastustoiminnasta.

Kalaa Suurmessuilla

Kalatalousryhmä KAG, joka on Pohjanmaan elintarvikeklusteri Foodian yhteistyökumppani, osallistui Pohjanmaan Suurmessuille yhdessä muutaman kalastushankkeen kanssa. Näiden hankkeiden päämiehinä toimivat Kilens Understödsförening r.f. ja Kuntayhtymä Optima. Lisäksi lahnanjalostukseen erikoistunut Brama Seafood oli edustettuna elintarvikeklusterin yhteisellä osastolla. Muita osallistujia olivat Quarkenfood elintarvikehanke ja Pienimuotoinen lihanjalostus –hanke sekä tietenkin koordinaattorina Foodia elintarvikeklusteri.

Guy Svanbäck



Veljekset Mats ja Ralf Hellström käsissään palkinto ja diplomi. Kuva: Jonas Harald